Pysyvää asutusta Keski-Soisaloon on tullut jo 1500-luvulla. Tuppurinmäen aikaisempi nimi oli Tuppuralanmäki, nimi tulee historian mukaan henkilönimestä. Itä-Saamainen koostuu pienistä eri kylien alueista.

Itä-Saamainen

Saamainen jakautuu kahteen osaan Saamaisjärven jakamana. Veroluettelosta vuodelta 1561 löytyy ensimmäinen kirjallinen maininta Saamaisista, tuolloin Saamaisjärven ympäristössä oli 11 taloa. Vuonna 1574 perustetussa Tavinsalmen hallintopitäjässä oli kaksi neljänneskuntaa: Saamainen ja Savilax (nykyinen Kuopio). Saamaisten neljänneskunta käsitti nykyisen Leppävirran kokonaisuudessaan sekä suuria alueita Koirusveden länsipuolelta. Vuoden 1639 Saamaisten asukasnimiluettelossa ovat nimet Hartikainen, Itkonen, Keinänen, Heiskanen, Halonen, Kuvonen, Rukkainen, Karppinen, Kaijainen, Torvinen, Nissinen, Haikonen, Kauhanen, Koponen, Riipinen, Kankkunen, Karvinen, Lintunen, Lipponen, Puustinen, Lappalainen, Tuppurainen, Leskinen, Räsänen, Tirkkonen, Mönkkönen, Haaranen, Heiskanen, Miettinen, Pulkkinen, Kämäräinen, Tuomainen, Roininen, Kääriäinen, Savolainen ja Keyryläinen.

Järviyhteydet olivat aikanaan erittäin suuri etu; laivoilla päästiin helposti asioimaan kaupunkeihin. Linja-autoliikenne käynnistyi vuonna 1948 ja näin päästiin kaupunkiin asioimaan kaikkina vuodenaikoina. Maantieliikenteen kehittymisen myötä laivaliikenne alkoi korvaantua. Sähkövoima saapui 1952-1953. Puhelinkeskus tuli vuonna 1960 ja puhelinten käyttö yleistyi nopeasti. Maatalouden koneistuminen käynnistyi toden teolla traktorien tultua käyttöön vuoden 1950 paikkeilla. Elinkeinorakenne on muuttunut voimakkaasti, Itä-Saamaisissa maitotiloja on tänä päivänä enää yksi.

Lähde: Södersved, Jan (toim.) (2004) Kotiseutumme värikuvina - Leppävirta. Hämeenlinna: Karisto Oy.